3.2.1 Orientoituminen ammatillisena opettajana kehittymiseen (Oppimistehtävä A)

 

1.    Työsektori ja toimenkuvani

Työhöni kuuluu raskaan kaluston kuljettajakoulutus. Toimin pääsääntöisesti ajo-opetuksessa. Työssäni suurimman osan vuodesta koulutan varusmieskuljettajia. Kun puolustusvoimien kuljettajakoulutusta ei ole, olen työnantajani päätoimipisteessä, jossa opetan sekä yhdistelmäajoneuvon- että linja-autonkuljettajia.

Myös teoria-opetus kuuluu toimeeni. Tunnit ovat kuitenkin satunnaisia, koska niillä on jo vakituiset opettajat. Teoriatunnit jakaantuvat puolustusvoimissa annettaviin liikenneoppitunteihin ja AKK:ssa ammattiaineisiin ja lainsäädäntöön.

 

2.    Koulutus ja osaamiseni

Koulutukseni on liikenneopettaja, valmistuin vuonna 1999. Ylioppilaaksi olen kirjoittanut vuonna 1995.

Osaamiseni on liikennealalla. Koen olevani hyvä kuljettajana nimenomaan juuri raskaalla kalustolla. Myös yhdistelmäajoneuvon kuljettajan työ onnistuu, vaikka työurani olenkin tehnyt suurimmaksi osaksi linja-auton kuljettajan työtä tehden.

Olen mielestäni hyvä opettaja, koska olen melkoisen sosiaalinen ja tulen toimeen useimpien ihmisten kanssa. Jo yksinomaan tästä syystä koen vuorovaikutuksen opiskelijoiden kanssa helpoksi ja myös opetustyylistäni lähes kaikki ovat pitäneet.

 

3.    Opettajuuteni tällä hetkellä

Opettajuuteni tällä hetkellä on noususuuntainen, mitä sivistystasoon tulee. Koulutusta tapahtuu kaiken aikaa, eikä pysähtyneisyyttä ole. Tunnen mielekkääksi olla kehityksessä mukana ja otan uudet tuulet antaumuksella vastaan. Tehtävänannossa oli kehotus käyttää hyväkseen Annikki Järvisen artikkelia Opettajan ammatillinen kehittymisprosessi ja sen tukeminen. Siinä puhuttiin itsearvioinnista, jota koen tehneeni kaiken aikaa ollessani opettajan työssä. Opettajan työ on kuitenkin sellaista, jossa täytyy olla kriittinen oman tekemisensä suhteen. Jo pelkästään sen takia, että ajan hermolla on pysyttävä, on myös oma tietotaito oltava kunnossa. Tässä itsearviointi auttaa: pystyy huomaamaan mahdolliset epäkohdat omassa opetuksessa.

 

4.    Tulevaisuuden visiot

Ammatillinen koulutus on jo muutaman vuoden ajan kulkenut ammattitutkintopainotteisena. Opetus tähtää jo alusta asti siihen, että opiskelija voi halutessaan suorittaa alan ammattitutkinnon jo kouluaikanaan, mikäli resurssit siihen ovat riittävät. Tästä syystä myös opettajien on pysyttävä kelkassa mukana eli mielestäni jokaisen opettajan, joka toimii ammatillisessa opetuksessa, tulisi tietyin epäsäännöllisin ajanjaksoin tehdä opettamansa ammattialan työtä riittävän pitkä aika. Tämä mahdollistaisi sen, että myös oppilaitos/opettaja voi kehittyä sen mukaan mitä ko. ammattialakin kehittyy.

 

5.    Kehittymis- ja kouluttautumishaasteet

Omat haasteeni ovat tällä hetkellä tämän koulutuksen eli pedagogisen pätevyyden saavuttamisessa. Myös näyttötutkintomestarin koulutuksen läpikäyminen on ohjelmassa, valmista tullee tulevaan jouluun mennessä.

Nämä koulutukset ovat tulleet kuvaan vasta tämän vuoden puolella, kun työnantajani ja lähin esimieheni ovat siihen kannustaneet.

Myöhemmin olen kaavaillut, että voisin olla mukana joidenkin erityisryhmien koulutuksessa, joihin mahdollisesti tarvittavaan koulutukseen hakeudun sittemmin. Samoin kasvatustieteen opiskelun jatkuminen on mahdollista.  

 

Kuinka hyödynnän blogia opiskelussani?

Ensimmäiseksi tulee mieleen ongelmien ratkaisu. Kun opiskelu kuitenkin vaatii melko paljon eri tietolähteitä tuotettaessa omaa materiaalia, on blogin tuoma apu hyvä. Sieltä pystyy helpohkosti poimimaan toisten ajatuksia hakusanoja käyttäen. Samoin voi itse auttaa muita, kun tuo oman ongelmansa esille.

Keskustelut ja kannanotot oman tiimin tai miksei koko ryhmän keskenkin ovat mahdollisia. Kokisin tärkeäksi sen, että kaikkien blogit olisivat toisten luettavissa ja vieläpä niin, että myös kommentointi olisi mahdollista. En ole vielä täysin sisäistänyt blogimaailman salaus/julkisuusperiaatetta, mutta uskoisin sen olevan mahdollista toteuttaa siten, että osa tekstistä on kaiken kansan nähtävissä ja luettavissa, kun taas tietty materiaali on vain ja ainoastaan ”sisäpiirin” tietoon saatettua.

Aion häikäilemättömästi hyödyntää blogeja tulkitsemalla muiden tekstejä. Jos niistä mitenkään on hyötyä omien opintojeni etenemiseen, niin hyvä. Samoin luulen muiden käyttävän minun tekstejäni, enkä estele siinä, päinvastoin. Jos minun ajatukseni kelpaavat, niin olen onnistunut. Olen aina ollut melko kriittinen itseäni kohtaan, varsinkin, kun on kyse teorioista. Niinpä uskallan asettaa itseni julkisenkin kritiikin kohteeksi laittamalla ajatukseni blogiin, minut kyllä tunnistaa. Ainakin ne, jotka tuntevat minut ja ajatusmaailmani..

Tähtimalli on ajatuksena hyvä, enkä hetkeäkään epäile, etteikö se toimisi myös käytössä. Kuitenkin miellän sen eräänlaiseksi mindmapiksi, jollaisia en ole koskaan oikein oppinut käyttämään. Asioiden jäsentelytapani on toisenlainen, joka varmaan ilmenee jo tästä tekstistäkin. Osittain kuitenkin tähtimalli on jo käytössäni, materiaalin hankinta on vielä lapsenkengissä. Jahka aikaa kuluu ja opinnot etenevät, opin varmaan hyödyntämään täysin tuon mallin tuomat edut.

Paras asia, minkä olen blogien sekaan sukeltaessani huomannut, on se, että saa täysin luvallisesti tonkia toisten asioita siinä laajuudessa, mitä blogin omistaja sallii. Se tyydyttää täysin uteliaisuudennälkäni eri ihmisten erilaisista mieltymyksistä. Kuitenkin tulee vähän sellainen olo kuin olisi salaa lukemassa siskon päiväkirjaa. ”Entäs jos joku näkee, missä blogissa seikkailen, mitähän se sanoo?” Ja se, että voi toimia anonyymisti, on hyvä. Jos joutuisi kirjautumaan aina käyttäjän sivuille, ei varmasti tulisi ihan kaikkia mahdollisia blogeja selattua. Nyt voi antaa mielihaluilleen vallan ja lukea mitä mieleen juolahtaa. Eli toisin sanoen opiskelun varjolla voin vähän muutenkin viihdyttää itseäni!